Puheterapeutti.fi
Jäsensivut





Puheterapia Puheterapiapalvelut

Puheterapiapalvelut

Puheterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö

Puheterapeutti on yliopistosta logopedian koulutusohjelmasta filosofian maisteriksi valmistunut henkilö, joka on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) laillistama terveydenhuollon ammattihenkilö.

Puheterapeutin ammatissa voi toimia ainoastaan Valviran laillistama puheterapeutti. Valviran keskusrekisteristä Terhikistä saa tietoja Suomessa laillistetuista puheterapeuteista.

Puheterapiapalvelut Suomessa

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluihin.

Perusterveydenhuollon puheterapeutin vastuualueeseen kuuluu aikuisten ja lasten puheen-, kielen ja kommunikaation häiriöiden ennaltaehkäisy, tutkimus ja kuntoutus. Puheterapeutti arvioi ja kuntouttaa myös lasten ja aikuisten syömis- ja nielemistoimintoja. Jos perusterveydenhuolto ei pysty tarjoamaan tarpeeseen nähden riittäviä palveluita, niin kunta voi ostaa palvelut yksityiseltä ammatinharjoittajalta. Puheterapiapalveluista saa lisätietoja omasta terveyskeskuksesta tai neuvolasta.

Erikoissairaanhoidossa puheterapeutteja työskentelee neurologian tai korva-, puhe- ja äänihäiriöpoliklinikoilla ja -osastoilla. Potilaina on sekä aikuisia että lapsia. Puheterapeutin työ painottuu sairauden tai vamman diagnosointiin ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen osana moniammatillista työryhmää.

Kuntoutus voi tapahtua Kelan järjestämänä, mikäli henkilön on todettu olevan kielellisesti vaikeavammainen ja hän saa Kelan korotettua vammaistukea. Korotetun tuen saaminen edellyttää suuria vaikeuksia arjen kommunikointitilanteissa sekä puhetta tukevien tai korvaavien kommunikointikeinojen käyttöä. Potilasta hoitava taho eli erikoissairaanhoidon yksikkö tai terveyskeskus laatii kuntoutussuunnitelman, jonka toteuttamiseksi Kela tekee sopimuksen yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Lasten puheterapia

Useimmiten lapsi ohjataan puheterapeutin tutkimuksiin lastenneuvolan ikäkausitarkastuksesta. Myös muut lasta hoitavat ja kuntouttavat tahot voivat ohjata lapsen puheterapeutille. Osassa kuntia vanhemmat voivat myös itse varata ajan puheterapeutille. Käytäntö vaihtelee eri kunnissa.

Puheterapeutin tehtävänä on arvioida, onko kyseessä normaali, viivästynyt vai poikkeava puheen ja kielenkehitys. Lievemmillään lapsella voi olla jokin äännevirhe. Lapsen puhe voi olla samanikäisiin verrattuna hyvin vähäistä tai epäselvää ja/tai hänellä voi olla puheen ymmärtämisen vaikeuksia. Lapsella saattaa kielellisen häiriön lisäksi olla kontaktihäiriö tai poikkeavuutta vuorovaikutuksessa.

Lapsella voi myös olla esimerkiksi kielen kehityksen erityisvaikeus (SLI, dysfasia), autismi, kuulo- tai kehitysvamma. Lisäksi lapsella voi ilmetä äänihäiriöitä, änkytystä tai ongelmia syömisessä ja nielemisessä. Mikäli lapsen vaikeudet ovat suuret tai muillakin kuin puheen tai kielen osa-alueella, tarvitaan usein moniammatilliset tutkimukset diagnoosin ja riittävien tukitoimenpiteiden, kuten kuntoutuksen järjestämiseksi. Niiden pohjalta puheterapeutti yhdessä lapsen lähiympäristön ja muiden asiantuntijoiden kanssa suunnittelee ja toteuttaa tarvittavat tukitoimenpiteet.

Puheterapeutti tekee moniammatillista, ohjaavaa ja konsultoivaa yhteistyötä lapsen lähiympäristön, kuten päivähoidon, koulun, kehitysvammahuollon ja muiden kuntouttavien tahojen kanssa. Entistä enemmän puheterapeutin työtehtävissä korostuu vanhempien ja lapsen lähi-ihmisten ohjaaminen.

Aikuisten puheterapia

Aikuisiällä puheterapia on usein erilaisten sairauksien tai vammautumisen aiheuttamien häiriöiden tutkimista ja kuntoutusta. Tavallisin aikuisen puheterapiaan ohjautumisen syy on aivohalvauksesta aiheutuva afasia, dysartria tai nielemisen häiriö. Joskus lukemisen ja kirjoittamisen erityisvaikeus saattaa haitata aikuisiällä, esimerkiksi uudelleenkoulutuksen yhteydessä, jolloin voidaan tarvita puheterapeutin tutkimuksia ja ohjausta. Äänihäiriö, äänen käheys tai väsyminen voi olla syynä puheterapeutin vastaanotolle hakeutumiseen. Joissakin tapauksissa puhevaikeus tai muuttunut ääni voi olla myös ensimmäinen sairauden oire. Tällöin puheterapeutin ensisijainen tehtävä on ohjata asiakas lisätutkimuksiin. Puheterapeutin työnkuvaan kuuluvat myös kuulovammoihin ja eteneviin neurologisiin sairauksiin liittyvät kommunikoinnin vaikeudet.